Benchmarking klubin BMK3 kokous 11.11.2005 Kuvassa vasemmalta Aulis Liljeroos - VTT, Jussi Nikula - Vaasan & Vaasan, Ilpo Pitkänen - Nokia, Juha Siitonen - TeliaSonera, Juhani Saure - Wihuri, Timo Toivanen - PaloDEx Group, Jukka Hyvärinen - Kesko, ja Juhani Anttila - Quality Integration

torstaina, helmikuuta 10, 2005

 

Aiheenamme on benchmarking

Benchmarking on järjestelmällinen toiminnan arvioinnin ja kehittämisen menettely, joka perustuu muilta oppimiseen. Kehittymisen mahdollisuudet saadaan tutustumalla jonkun toisen toimintaan, joka on meitä parempaa. Tässä yhteydessä puhutaan ns. parhaista käytännöistä (best practice), jotka voivat olla rohkaisevina esikuvina oman organisaatiomme toiminnan kehittämiselle. Käytännössä benchmarkingia toteutetaan perehtymällä aluksi syvällisesti omaan toimintaan ja analysoimalla sen vahvuuksia ja heikkouksia ja sitten järjestämällä vierailukäynti sopivan benchmarking-kumppanin luokse. Benchmarking ei ole kuitenkaan toiminnan kopioimista eikä myöskään asiantuntijaturismia tai yritysvakoilua. Benchmarkingille ei valitettavasti ole keksitty hyvää suomenkielistä termiä.

Benchmarking on johtamisen laatutyökalu, joka täydentää muun muassa itsearviointimenettelyjä ja auditointeja. Benchmarking on laajempi ja syvällisempi menettely kuin markkinatutkimukset ja kilpailija-analyysit, joissa tarkastellaan pääasiallisesti tuotteiden ominaisuuksia, mutta ei prosesseja, joilla tuotteet saadaan aikaan. Benchmarking kytkeytyy kiinteästi prosessiajatteluun ja organisaation laadunhallintaan.

Benchmarkingissa omaa prosessia verrataan suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti toiseen prosessiin. Lähtökohtana on kuitenkin selkeä tarve parantaa oman prosessin suorituskykyä. Benchmarkingissa selvitetään vertailtavien prosessien välisiä suorituskykyeroja ja erojen syitä ja toteutetaan oman prosessin parantaminen saadun tiedon perusteella. Vertailukohteena voi olla oman tai toisen organisaation prosessi. Benchmarking on vastavuoroista, avointa ja luottamukseen perustuvaa toimintaa, josta kumpikin osapuoli hyötyy. Parhaimmillaan yhteistyöstä muodostuu kestävä benchmarkingsuhde. Joissakin tapauksissa asianmukaisesti toteutettu benchmarking-projekti saattaa kestää kuukausia ja edellyttää runsaasti resursseja. Tällöin benchmarking liittyy useasti prosessin uudelleen suunnitteluun (re-engineering).

Benchmarkingin tuloksena

- oman toiminnan tuntemus lisääntyy,

- kilpailutekijöiden hallinta paranee,

- saadaan hyödyllistä tietoa olevista parhaista mahdollisista prosesseista ja käytännöistä

- parannetaan omia prosesseja ja oman toiminnan suorituskykyä.

Benchmarking on kauan tunnettu menettely. Sen ”isänä” pidetään Bob Campiä, joka loi

nykyaikaisen länsimaisen benchmarkinging periaatteet Xerox Corporationissa USAssa 1980-

luvulla:

http://www.amazon.com/gp/reader/0527916358/ref=sib_dp_pt/103-7907766-2685459#reader-page

Benchmarkingilla on kuitenkin juuret pitkällä tuhansien vuosien takaisissa filosofioissa.


Comments:
Jossain yhteydessä benchmarking on käännetty suomeksi termillä vertaiskehittäminen. Ei se kylläkään tunnu helpolta omaksua - ja ehkä ei ole edes käsitteellisesti aivan oikein. Siinä ei tule esille se, että benchmarkingiin liittyy aina myös innovatiivinen oman toiminnan kehittäminen, jossa pyritään ylittämään se, mitä ollaan opittu benchmarking-kumppanilta.
 
Benchmarkingista on vuosien saatossa kirjoitettu paljon. Itselläni on siitä kirjastossani lähes hyllymetri aineistoa. Wikipedia – vapaa verkkotietosanakirja, johon kuka tahansa voi kirjoittaa ja korjata olevia tekstejä – käsittelee benchmarkingia varsin paljon: http://en.wikipedia.org/wiki/Benchmarking
Suomenkielisessä osassa wikipediaa http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu
sensijaan tästä käsitteestä ei ole sanottu yhtään mitään. Puute pitäisi kyllä korjata!

Benchmarking-käsitteellä on hyvin paljon erilaisia määritelmiä, ks. esim.:
http://www.google.fi/search?hl=fi&lr=&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi-FI:official&oi=defmore&q=define:Benchmarking

Jotta aiheen hyödyntäminen yleensäkin voisi olla tehokasta olisi syytä selkiyttää käsitteen määrittely – ja tietysti olisi hyvä löytää sopiva suomenkielinen termi asialle.
 
Lähetä kommentti

<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?